PELKOPIMEÄ

Entä jos minä pelkään tätä pimeää
Joka sieppaa hetkiä mieleltä pois
Emmekä voi jälleen olla kuten silloin

Erilaisina, kauniina
Muistoina viisaina

Ja entä jos sinä etäännyt
Muutut vain ruskalehdeksi
Tallautuneena jonkun muun kengänpohjaan

Etkä ota kiinni kädestäni
Kun pilvet peittävät näkökenttäni
Ja salamat tärisyttävät tätä ikuista maailmaa

Kunnes maailmastamme kaikki valo katoaa
Kunnes maailmastamme kaikki entinen katoaa
Kunnes se hiipuu, kunnes se jää

Entä jos minä pelkään tätä pimeää?