lauantai 21. lokakuuta 2017

VERENIMIJÄ

Äänettömästi hiivin salaiseen huoneeseen
syliini tipahtaa jotain, mitä en saisi lukea
olen lapsi, liian pieni ymmärtääkseni sanomaa

Leijailen jossain muualla
sinä näet minut monena, minussa on useita
tämä ei lopu, nimeni ei olekaan Krista

Äänet pudottavat minut takaisin menneeseen
en ole tavoitettavissasi, vaikka etsit raivoissasi
löydät kuitenkin, dissosioin kivun, et satuta minua

Olen samaa verta kuin sinä
viet minulta kaiken, olet verenimijä
tappaisit minut mieluummin, tappaisit

Kärsin teoistasi edelleen
en tiedä öisin mikä on totta ja mikä ei
näen kuinka hakkaat kirveellä oveen 

Sinä valtaat asuntoni
pelottelet lähes hengiltä
jätät kitumaan minut

Minulla ei ole enää unelmia
kuolema kelluttaa ja hukuttaa
sinä tapoit minut henkisesti

SINÄ TAPOIT MINUT
SINÄ TAPOIT MINUT
SINÄ TAPOIT MINUT 

Ja vielä hymyilet tuntemattomille