HELSINKIIN

Asunto tyhjyyttä kaikuu

Asukas on pakkannut kaiken

Romu ensimmäinen, törky toinen

Vain tärkeimmät uudessa mukana

Sisko lähti Helsinkiin

Haaveet ja toiveet toteutui

Sisko lähti Helsinkiin

Toivoi, yritti ja onnistui

Kaksitoista tuntia automatkalla

Pysähdyksiä, kahvitaukoja ja ehkä jopa tupakkaa

Uusi maisema ja uusi polku jota keveästi kävellä

Uni saapuu, mutta on helpompaa nyt hengittää

Sisko lähti Helsinkiin

Keräsi rohkeutensa kohti tuntematonta

Sisko lähti Helsinkiin

On ansainnut kaiken hyvän ja on vihdoin vapaa

Ison kaupungin syke hellii herkkää

Viidennessä kerroksessa on koti jossa levätä

Kissa katsoo kuinka ikkunan maisemat ovat vaihtuneet

Täällä on maailma avara ja uudet linnut joita tuijottaa

Sisko lähti Helsinkiin

On pöytä puhdas, joten uusi voi alkaa

Sisko lähti Helsinkiin

On kaikki ovet avoinna vanhasta parempaan

Olen onnellinen puolestasi

MAAILMAN SYLI JA RAKKAUS

Onnellisuus viehkosti hymyää
Selkeästi vaatimatta mitään
Olemme käsikkäin ilman sanoja
Vailla elämän kuvottavia irvikuvia

Raukeasti sydän lepää
Vaikka aluksi epäili elämää
Kaivoi kuoppaa jalkojemme alle
Saaden sielut siirtymään toisaalle

Tuhannet ja miljoonatkin ajatukset puhuivat ääni väristen
Ruoska viuhui päittemme päällä ihmistä murhaten
Kasasi taakkaa harteillemme enemmän kuin juhta jaksoi kantaa
Tappeli vanhaa pääpirua tosissaan vastaan 

Kaapit ovat täynnä houkutuksia pahuuteen
Itseisarvona itseään aina vain inhoten
Rakkaus saapui väliin kiivaasti sanoen "ei!"
Ja minä vapisen huutaen itselleni "seis!"

Vapaudu, vapaudu
Anna sen kuulauden viedä
Selätä, helli, siedä maailmaa vielä
Anna anteeksi, saata rikkinäisyys hautaan -

Sillä koskaan ei tiedä milloin maailma avaa sylinsä uudestaan

UNTA ODOTTAEN

Soljuva sielu yli järjen unohtuu

Ja maailma jälleen uppoaa mustaan pumpuliin

Kehon ääriviivat koskettavat tunnottomia arpeutuneita kohtia

Sängyssä makaa ontto olento silmissään tuhkanharmaa verho

Unissa on lohdullisuus ja unohdus

Kepeä mieli ja varmuus siitä, että herätyskello ei herätä

Sydän hakkaa hakkaamistaan, uni vielä odottaa hakijaansa

Valve hiipuu hiljalleen unen lohduttaville rajamaille

Ja kaiken sen jälkeen on monta mahdollisuutta

Monta hetkeä ojentaa kätensä ja anoa siihen tarttumista

Sängynpäädyn yläpuolella on kaunis unisieppari

Toivon, että se sieppaisi mukaansa minutkin

Jotta unohdus kaappaisi kaiken matkalaukkuunsa

Imaisisi kaiken turhautuneisuuden mukanaan

Että lopulta uni voittaisi ja olisi aika hurrata

Mutta kaikella on aikansa ja paikkansa

Ja ennen kaikkea;

kaikki hyvyys on nurkan takana

PERSOONIEN TAISTELU

Yksin, yksin

Asunto pimeä

Saivartelevat sanat

Kuka sinä olet

Syksy saapuu

Samalla sanat tappavat

Irtisanovat itsensä

Kavahtavat ääntä joka ohi lausuu

Ikkunoista kajastaa valo

Heijastavat kasvot, ne itkevät

Siellä sataa, sataa, sataa

Kokonaisia rakeita yli laidan

Missä minuus, sen voima

Missä varmuus, sen kantavuus

Missä sanat, kosketus

Missä sinä, sinuus

Ja kenen käsi koskettaa

Purkaa köyden kaulalta

Antaa lisähappea

Pelastaa jälleen, taas

Olenko olemassa

Olenko se minä

Oikea minä

Oikea minuus?