Vie
minut tältä saarelta pois
Sanele
sievä ikäväsi
Kannattele
heikkoja käsiäni
Kuuntele
kun kevät kuiskii salaisuuksiaan
Kävele
juosten merenrantaan
Hukuta
pääsi pinnan alle
Harkitse,
jäätkö
Muuten
minuuteni hajoaa
Kuulas
on ihosi
Kaunis
on muistisi
Mairea
on ilmeesi
Likaisia
järkevät ajatuksesi
Vieras
on äänesi
Tuttu
on kosketuksesi
Koreat
on uudet vaatteesi
Kiivas
on järkähtymätön olemuksesi
Mutta
mitä on jäljelle jäänyt
Kun
kaikki on jo koettu
Kädet
vaellelleet kuoriemme alla
Viisaat
valheet kerrottu valtavalla raivolla
Sisin
kiillotettu kloriitilla
Vieras
majoitettu savimajaansa
Ihminen
kirottu omaan ansaansa
Kompastuttu
äänettä, saatettu matkaansa
Kaikki
olikin vain tuulikellojen ääntä
Merkityksetöntä
helinää
Sinä
veit minut pois -
Mutta
vielä sievä ikävä seinääni koristamaan jää
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti