keskiviikko 24. helmikuuta 2016

SAIRAUSRAKKAUS

Kenen syliin joudat nyt
Kun kiireiltäsi vahdin varastit
Kuka huolehtii sinusta nyt
Kun kaikelta pohjan itsekkäästi viettelit
 
Paranitko oikeasti
Vai vahditko neuroottisesti ovesi takana vaanivaa
 
Ja kuten kerroit;
sinua pelotti istua parvekkeesi kovalla linnunpaskaisella penkillä –
Ilman valoja kädet nyrkissä
 
Kuka vahtii minua nyt
Kun varas ei edes kiittänyt
Kuka neuvoa antaisi nyt
Kun maailmaa ikävöidä en uskaltanut
 
Veitkö omasi pois –
Paitaani myöten
Annoitko meidätkin pois
Happamilta maistuvia muistoja syöden
 
Pyytäisin sinulta takaisin sen sitruunan
Jos en kauaksi sinusta kasvaisikaan
Palauttaisi en koskaan
Kiittäisi en lainkaan

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti